Metsästäjän kanapata

Untitled

Nyt löytyi kyllä aivan mahtava kanaresepti Pioneer Woman-blogista! Resepti on helppo, mutta vaatii vähän esivalmisteluja, sillä kasviksia riittää pilkottavaksi aikamoinen pino. Reseptin nimi on Chicken cacciatore, mutta voisikohan se olla suomeksi Metsästäjän kanaa. Wikipedia nimittäin tiesi kertoa, että cacciatore tarkoita italiaksi metsästäjää ja alla cacciatora tarkoittaa metsästäjän tyylillä valmistettua ruokaa, jossa on tomaatteja, sipulia, yrttejä, paprikaa ja joskus myös viiniä.

Untitled
Aika vastustamattoman näköinen kasvishässäkkä

Untitled
Tältä lopullinen ruoka näytti

Metsästäjän kanapata

8 broilerin filettä (tai jotain muuta osaa) (n. 800-900 g)
suolaa
pippuria
1,25 dl vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita/margariinia
1-2 sipulia
3-4 eri väristä paprikaa
5 valkosipulin kynttä
300-400 g herkkusieniä
0,5 tl timjamia (kuivattua)
0,25 tl kurkumaa
0,5 tl suolaa
1,75-2 dl omenamehua tai viiniä
1 tlk tomaattimurskaa

Tämän ruoan valmistamiseen tarvitset kannellisen padan, jota voi käyttää sekä hellalla että uunissa tai vaihtoehtoisesti paistinpannun ja padan.

Pese paprikat ja herkkusienet. Leikkaa paprikat, sienet ja sipulit siivuiksi. Paloittele tai murskaa valkosipuli. Suolaa ja pippuroi kananpalat molemmin puolin makusi mukaan. Laita vehnäjauhot lautaselle ja pyörittele kanat niissä. Laita oliivilöjy ja voi uunin- ja hellankestävään pataan ja kuumenna hellalla. Ruskista kananpaloja rasvassa ja nosta ne sitten lautaselle sivuun. Kaada noin puolet paistorasvasta pois. Laita tämän jälkeen sipuli, valkosipuli ja paprikat pataan. Paista noin 1 minuutin ajan. Lisää sitten sienet ja paista 1 minuutti. Lisää timjami, kumina, suola ja pippuria. Lisää sitten omenamehu tai viini. Lopuksi sekoita vielä joukkoon tomaattimurska. Tämän jälkeen laita kananpalat pataan (niiden ei tarvitse upota pinnan alle, vaan itse asiassa saattavat kai olla jopa parempia, jos jäävät vähän pinnalle). Laita pataan kansi päälle ja pata uuniin 175 asteeseen, 45 minuutiksi. 45:n minuutin jälkeen nosta lämpö 200 asteeseen, ota kansi pois ja paista vielä 15 minuuttia. Tarjoa haluamsi lisukkeen kanssa! Meillä syötiin uusia perunoita, mutta alkuperäisessä reseptissä oli nuudeleita.

Untitled

Olen viime aikoina lueskellut enemmän lehtiä (köh köh... tilasin asuntomessuilta 2 lehteä lisää. En vielä tiedä mitä ihmettä edes teen sillä Deko-lehdellä! En ole mikään sisustusihminen, vaan arvostan käytännöllisyyttä melkein enemmän kuin ulkonäköä. Tulen yleensä vain kateelliseksi tai kiukkuiseksi sisustusjutuista.) Lumen taju on ollut kesken jo jonkin aikaa, mutta luin välissä Nick Alexanderin The case of the missing boyfriend, koska suoraan sanottuna keskelle synkintä talvea sijoittuvan kirjan lukeminen heinäkuun helteillä tuntui typerältä ja ankealta. Tämä kirja puolestaan oli kevyempi, vaikkakin raskaita aiheita kirjassa riittikin. Niitä oli kuitenkin käsitelty chicklit-tyyppisesti kevyesti, joten lukukokemus oli hyvin kevyt ja kesäinen. Päähenkilö on 39-vuotias sinkkunainen CC, joka asuu Lontoossa ja elää näennäisen täydellistä elämää. Hän on töissä mainostoimistossa ja hänellä on ympärillään suuri joukko (homo)ystäviä. Hän kuitenkin on alkanut tajuta, ettei olekaan kovin tyytyväinen ja että asioiden täytyy muuttua, ennen kaikkea hänen täytyisi saada poikaystävä, koska perheen perustaminen on hänelle hyvin tärkeää. Kirjassa kerrotaan CC:n epäonnistuneista treffeistä humoristisesti ja vakavampia aiheita sivutaan, kun käsitellään HIViä, kuolemaa, lapsettomuutta ja masennusta. Kirja oli kuitenkin minun mielestäni kevyt ja kiva. Siitä jäi hyvä fiilis.

Tajusin juuri, että meillä on jäljellä enää 4 arkipäivää, jotka vietämme poikien kanssa kotona! Sen jälkeen alkaa miehen loma, sitten vähän myöhemmin päiväkoti ja lopulta minun työni! Tunteet ovat vähän sekavia. Helpotusta ja paniikkia, sopivassa suhteessa. Päällimmäinen ajatus on, että tuleeko musta vielä ihan työkelpoinen ja osaava tyyppi vai ovatko aivot lähteneet lopullisesti lomalle näiden kotivuosien aikana. Miten jaksaa käydä töissä, kun lasten huonot yöunet varmasti jatkuvat vielä syksylläkin? Kuinka saada arjen rumba pyörimään ilman, että elämästä katoaa kaikki ilo ja vapaus? Miten lapset selviävät? Miten MINÄ selviän? Miksi en laihtunut sitä 15 kiloa, joka minun piti laihtua ennen töihin paluuta? MIKSI?! Ei mulla muuta nyt, hauskaa viikonloppua!

Kommentit

  1. Tämä resepti pääsee ehdottomasti kokeiluun! Mä tuossa joku aika sitten kirjoittelin täältä sun blogista "kauppalappuja", eli reseptin nimen ja mitä siihen tarvitaan, semmoseen pieneen vihkoseen, josta voi näppärästi repästä sivun irti ja ottaa sen kauppaan mukaan. Näin saamme ehkä aikaiseksi kokeilla uusia juttuja :) Kopioin mä ohjeetkin koneelle, jos sä vaikka suljet blogin ennen ku me on kereetty koittaan reseptejä (siihen kun voi mennä vuosia :D).

    Meillä alkaa hoitoharjoittelu ylihuomenna! Ja mun työt reilun viikon päästä. Ihan pikkusen ressaa. APUAIIKAUTTAKAA! Mies on lunkisti ja kun purkaan sille ahdistustani, se vaan totee "kyllä se siitä suttaantuu". Kunpa mäkin voisin olla tuommonen, rento ja huoleton. Mutta ei, mä ressaan kummankin puolesta :/ Mutta ehkpä me selvitään, minä jo ensi viikolla, sinä sitten vähän myöhemmin :)

    VastaaPoista
  2. Tämä resepti tulikin sit kokeiltua jo tänään. Tietenkin eilen ostamistani paprikoista toinen oli jo homeessa, joten pistin yhden paprikan ja pari porkkanaa. Ja eihän meillä ollut kuminaakaan, mutta juustokuminaa oli. Ihan eri asia (näin google kertoi), mutta hyvää tuosta silti tuli :) Poika tosin viskoi lattialle niin kuin aina kun ruokana ei ole makaroonia ja jauhelijaa :P

    Onko teillä muuten paljon allergioita, kun näissä sun resepteissä on pääraaka-aineena melkein aina kana? Tuli vaan mieleeni :) Mut se on hyvä, että täältä saan paljon kanareseptejä, koska mies jokin aika sitten ilmoitti kyllästyneensä kanaan. Mutta nyt kun oon tehnyt kanaa sun ohjeilla, valitus on lakannut :)

    VastaaPoista
  3. Kiva, että maistui! Nyt taas melkein hävettää, mutta tajusin juuri, että ei reseptissä edes pitänyt olla juustokuminaa, vaan kurkumaa :D olin katsonut sen suomennoksen väärin... Mutta kiva, että tämä toimi kuminalla, juustokuminalla ja ehkä sitten myös sillä kurkumallakin ;)

    Ei meillä itse asiassa ole maitoallergian lisäksi enää mitään allergioita (ja maitokin on esikoiselta jo melkein parantunut, kuopuksella ei ole mitään). Kanareseptien paljous johtuu siitä, että musta alkoi jossain vaiheessa tuntua siltä, että meillä syödään pelkkää jauhelihaa. En oikein osannut tehdä kanasta mitään ja lopputulos oli aina vähän kuiva, joten sen takia aloin etsiä uusia kivan kuuloisia kanareseptejä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit